Vinettoa 16/1

Työskenneltyäni muutaman vuoden Suomalaisissa ja Ruotsalaisissa valtameri -laivoissa päätin pyrkiä merenkulku - opistoon Turkuun, ja valmistua perämieheksi ja ehkä merikapteeniksi. Kun olin aikonut taas totuttautua Suomeen, tein sen hiljalleen, niin että viimeiseksi kesäksi, ennen koulun alkua, siirryin lähiliikenteen laivaan. Tässä tapauksessa "lähiliikenne" tarkoitti alusta joka ajoi Suomen ja Keski-Euroopan väliä, siten että eteläisin satama oli Pohjois-Ranskassa. Tämä "Immo" laiva oli pieni mustakylkinen laiva, lastasi n 5000 tonnia, kun edellinen laivani, ruotsalainen tankkilaiva latasi yli 60 000 tonnia. Immo pystyi kuljettamaan melkein mitä vaan. Suomessa oli 2-3 satamaa. Lastasimme eniten paperia ja sahatavaraa, mutta myös esim. juustoa. Keski-Euroopassa lastasimme, myös 2-3ssa satamassa, melkein mitä tahansa kappale - tavaraa. Viineistä ja televisioista autoihin ja työkoneisiin. Minun kahden matkan jälkeen Immo laivassa 2 merimiestä lopetti ja laivalle tuli 2 uutta miestä. Toinen heistä oli poika joka monella tavalla erottautui muista. 16 - vuotias Jungmanni, jolle Immo oli ensimmäinen laivatyöpaikka. Kun kuulin tästä niin kirosin. Tänne tulee kakara joka ei ole koskaan tehnyt töitä, se tietää meille muille lisää töitä ja vaivaa. Sen lisäksi kaveri oli pieni ja hento, lapsen näköinen, ja hänellä oli iso komeasti kammattu "Elvis" kampaus. Kuinka väärässä olinkaan, kaveri oli koostaan huolimatta vahva kuin härkä, ja ahkera, ja oppi kaikki työt nopeasti. Hän oli tottunut tekemään töitä. Jos ei olisi nähnyt häntä niin olisi luullut että on tekemisissä aikuisen kanssa. Puheiltaa ja käytökseltään hän oli aikuinen. Meille oli tullut pieni vahva aikuinen. Mukava ja hyvä työkaveri. Ystävystymme nopeasti. Hiljalleen kun hän lievän painostuksen jälkeen, kertoi jotain aikaisemmasta elämästään, paljastui että hän oli omin nimin, 13 -vuotiaana lopettanut koulunkäynnin ja mennyt metsätöihin.

3 vuotta hän oli asunut ja työskennellyt "tukki-kämpillä". Mitä vanhemmat sanovat? "Ei kai huomanneetkaan, heillä oli tarpeeksi paljon lapsia ilman minuakin". Viimeisessä Suomen satamassa saimme aina laivakauppiaalta tilata "tax-free" tavaroita mm. tupakkaa ja alkoholia. Laivan puolesta määrät oli rajoitettuja ( haluttiin estää salakuljetuksia ) saimme vain 2 pulloa väkevää ja 2 pulloa viiniä. Jollei tilannut väkeviä niin sai 6 pulloa viiniä.

En kuullut että aikaisemmin kukaan olisi tilannut pelkkää viiniä. Uusi jungmannimme ei polttanut tupakkaa, ja sanoi juovansa pelkästään "Vinettoa". Vinetto on ns. väkevä viini, Alkon luetteloissa "Aperitif". Se on laitapuolen kulkioiden, ja köyhien alkoholistien suosiossa koska se on halpaa, ja siinä on paljon alkoholia. Laivakauppias ei voinut luvata että löytäisi Vinettoa, mutta lupasi yrittää. Laivakauppias toi 6 pulloa "Dubonnet" viiniä. Kun jungmanni nurisi ettei hän moista juo, laivakauppias mainosti että kyllä tämä on aivan oikeaa, ranskalaista vinettoa, ja kaiken lisäksi parempaa kun suomalainen. Ja että jopa Englannin kuningatar tykkää tästä. Kun joskus ihmiset on ihmetellyt sitä että kuinka minä vanha karski merimies juon Dubonnetia, olen kertonut kuinka joskus istuimme iltaa Jungmannin kanssa ja skoolasimme tällä jalolla juomalla ja ystäväni kehui että: Kyllä ranskalaiset osaavat tehdä hyvää Vinettoa. Olen samaa mieltä. Kun joskus, me "Immo"n merimiehet kävimme maissa Euroopassa, ja kävimme kapakassa niin aina meidän jungmanni tilasi vain Dunonnetia. Ja aina sitä löytyi Ranskan, Belgian, Hollannin ja Saksan kapakoista. Ja myös pienistä satamakapakoista, joissa kävi melkein vain merimiehiä ja satamatyöläisiä.

9.12.2021