Ankkuripallo 17/1

Olin 80 luvulla päällikkönä Suomalaisessa RoRo laivassa (lastilautta), joka viimeiset vuodet suomalaisessa omistuksessa liikennöi Norjan ja Englannin ja Belgian ja Hollannin satamien välillä.

Suuri osa lastista oli avoimilla trailereilla joita satamien vetoautot vetivät kovaa vauhtia sisään ja ulos laivasta. Tällä lastaus ja purkaustavalla oli satamassa olo ajat minimoitu. Joka matkalla osa lastista oli trailereita joilla oli suuri määrä säkkejä jotka sisälsivät pieniä muovikuulia. Ne olivat muoviteollisuuden raaka-ainetta. Muovi lastattiin Sagan satamassa Norjassa ja purettiin Imminghamissa Englannissa. Joka trailerissa oli teline johon pistettiin kilpi jossa oli trailerin määränpää. Joka matkalla oli vain 2 satamaa: Immingham, joka aina oli ensimmäinen purkaus-paikka Norjasta tulevalle lastille, ja joko Zeebrugge tai Rotterdam toisena paikkana. Kilven (1m x 0,5m) lisäksi Imminghamin lastin yli oli vedetty ristiin 2 isoa punaista nauhaa. Zeebruggen lastin yli oli vedetty siniset nauhat. Tai Rotterdamin lastin yli vihreät nauhat. Kerran Imminghamissa satamatöiden esimies kutsui minut ja yliperämiehen lastikannelle ja näytti että siellä oli 10 traileiria lastattuna muovikuula säkeillä joissa oli punaiset nauhat. Mutta näiden lisäksi seassa oli 4 traileria joissa ei ollut minkäänlaisia nauhoja. Esimies moitti meitä siitä että tämä keskeytti purkaustyöt, laivan tulee tarkastaa että kaikissa trailereissa on nauhat niin että satama-työläiset tietävät mitkä trailerit ovat tulossa Imminghamiin. Näytin sormella esimiehelle että joka trailerissa on 1x0,5 metrinen kilpi jossa lukee Immingham tai Zeebrugge. Johon esimies vastasi: Mutta hyvä Kapteeni, eiväthän nämä miehet osaa lukea. Tässä ei ole kyse Pakistanilaisista tai muista maahanmuuttaja työläisistä, vaan aivan tavallisista Englantilaisista. Nämä miehet eivät siis osaa lukea kotipaikkakuntansa nimeä joka on kirjoitettu 50 senttisillä kirjaimilla. Eivät siis osaa erottaa lukeeko siinä Immingham vai Zeebrugge. Ennen tätä minulla oli sellainen käsitys että Englantilaiset on "sivistynyt" kansa, paitsi muutama "jalkapallohuligaani". Meidän laivan lastin purkauksessa oli n. 30 satamatyöläistä joista siis suurin osa on täysin lukutaidottomia. Tämä ei siis oli mikään pieni porukka. Jos pitäisi arvata niin veikkaisin että myös "jalkapallohuligaanit" ovat tästä kansanosasta lähtöisin.

RoRo laivan jälkeen siirryin paljon pienempään laivaan joka pääasiassa liikennöi Suomesta Englantiin. Laiva oli suunniteltu pieniä Englantilaisia jokisatamia silmälläpitäen. Niin että se ei matalan veden aikana tarvinnut vettä, vaan makasi pohjalla. Laivan apukoneet olivat siis ilmajäädytteisiä, niin että laivassa oli sähköt vaikka vesi oli joesta hävinnyt matalan veden aikaan.

Meriteiden säännöt ovat kansanvälisiä sääntöjä jotka koskevat kaikkia maailman aluksia koosta tai kotipaikasta riippumatta. Meriteiden säännöt määrittää alusten käytöksen, tärkeimpänä väistämis-säännöt, mutta myös varusteet ja signaalit. Mm Meriteiden säännöt määrää että jos alus on ankkurissa niin sen on se osoitettava, päiväsaikaan, näyttämällä näkyvällä paikalla mustaa palloa.

Pienessä Englantilaisessa satamassa katselimme laivan peräosasta miestä joka souti kohti läheistä kaislikon reunaa. Hänen veneensä oli n.2 metriä pitkä. Ulkonäön ja pukeutumisen perusteella arvelisin että hän ei kuulunut jalkapallo-huligaanien kansanosaan. Hän muistutti enemmän televisiosarjojen korkeampaa aatelistoa. Mies oli pitkä ja laiha ja harmaatukkainen ja hänellä oli hoidetut harmaat viikset. Pikkutakki Villaa, Golf housut, ja päässä Kepsi. Tullessaan kaislikon reunaan mies ankkuroi veneensä heittämällä veteen narun päähän sidotun kiven. Sen jälkeen hän pystytti harjanvarren keulan poikkilautaan tehtyyn reikään ja harjanvarren ylä-osaan hän kiinnitti kookkaan punotun mustan pallon. Vasta sen jälkeen hän istahti mato-ongelle. Englantilaiset ovat merenkulkija kansaa, ja noudattavat siis meriteiden sääntöjä.

16.12.2021